Akateemiset vuosijuhlat, kuten muutkin hienot juhlaillalliset ovat vuoden kohokohta, ja tunnelmaan virittäytyminen aloitetaan jo hyvissä ajoin. Naiset aloittavat valmistautumisen kampaajalla, ja miehet taistelevat frakin ylleen. Erityisesti hienoihin juhliin kuuluu perinteiden, etiketin ja hyvien tapojen noudattaminen, joita silmällä pitäen on hyvä kerrata muutamia asioita.
Juhliin on syytä saapua ajoissa. Jos saliin tulee myöhässä, on tarkistettava että ei häiritse puhetta tai muuta meneillään olevaa tapahtumaa, ja mentävä sopivan tilanteen tullen huomaamatta paikoilleen.
Pöydässä esittäydytään naapureille, tai pöydän ollessa pieni (alle 10 henkeä) kaikille pöytäseurueen jäsenille, heti pöytään saapuessa tai viimeistään kun on istuuduttu.
Kun joku pitää puhetta, ollaan hiljaa vaikka puhe kestäisi kauan ja/tai olisi tylsä. Vettä voi siemaista janon iskiessä, mutta muu syöminen ja juominen pitää keskeyttää. Myöskään pöydästä ei ole sopivaa liikkua puheen aikana, tai kulkea saliin tai salista.
Salista ei ole muutenkaan tarpeen poistua ennen pääruokaa. Ylimääräistä liikkumista on vältettävä, koska jos sitä tapahtuu paljon, aiheutuu turhaa hälinää mikä taas suotta haittaa juhlan tunnelmaa.
Alkoholijuomia on epäkohteliasta tyrkyttää sellaisille henkilöille, jotka ovat jo kieltäytyneet niistä. Ihmisillä voi olla omat syynsä olla juomatta, ja syytä ei edes tarvita siihen että kieltäytyy jostakin juomakierroksesta.
Lautasliinasta taitellut ”konjakkikorvat” sekä muut tempaukset eivät välttämättä kuulu hienoimpiin akateemisiin iltajuhliin, eivätkä missään tapauksessa ainakaan liian aikaisessa vaiheessa, kun puheet tai ruokailu ovat vielä kesken.
Jos juhlassa on laulunjohtaja, pitäisi hänelle ilmoittaa laulut joita haluaisi laulettavan, ja laulunjohtaja johtaa ne sitten koko juhlaväelle. Sitseillä voidaan laulaa pöytäkunnittainkin, mutta akateemisissa juhlissa joissa väkeä on paljon, pitäisi laulaa yhdessä ettei laulaminen kuullosta pelkältä sieltä täältä kantautuvalta mölinältä.
Seremoniamestarin ohjeita on noudatettava, mitä tulee juomien tilaamiseen, liikkumiseen, tupakointiin ynnä muihin käytännön asioihin. Hänen puoleensa voi myös kääntyä kaikissa epäselvissä asioissa, jos seremoniamestarilla ei ole antaa vastausta, hän ainakin tietää kenen puoleen kulloisessakin ongelmassa pitää kääntyä.
Miehiä koskee, ilmeisesti historiallisista syistä, paljon suurempi määrä erilaisia käyttäytymissääntöjä kuin naisia. Arkielämässä nämä voivat aina välillä päästä unohtumaan, mutta juhlapäivällisille kaikki pienimmätkin niksit on syytä palauttaa mieleen.
Naisen on normaalia vaikeampi liikkua suuressa iltapuvussaan. On siis syytä edetä hieman normaalia rauhallisemmin, ja välttää paikkoja joihin seuralainen ei pukuineen mahdu. Muutenkin säntäily on juhlissa tarpeetonta.
Oven avaaminen daamille kuuluu kohteliaan herrasmiehen perusvelvollisuuksiin. Samoin autoon istuessa vielä huolehtiminen siitä, että koko puku on sisällä ennen oven sulkemista.
Takin voi auttaa pois daamin päältä, sekä huolehtia ulkovaatteet sekä muut tarvikkeet narikkaan. Nainen voi myös tarvita apua kenkien vaihdossa ja muissa mahdollisissa ulkovaatteista juhlavaatteisiin vaihtamiseen liittyvissä seikoissa.
Pöytäpaikat tarkastetaan joko seinäkartasta, tai hovimestarin ja hänen avustajiensa hallussa olevista listoista. Kun pöydän sijainti on miehellä selvillä, saatetaan nainen paikalleen.
Portaissa naiselle tarjotaan käsivarsi, ja pöydässä autetaan oikealla puolella istuvaa naishenkilöä istumaan ja nousemaan. Tarvittaessa autetaan myös muita pöydän daameja, jos muuta apua ei ole paikalla. Tuolin auttaminen kuuluu tehdä reilusti seisomaan nousten.
Parilla taskussa olevalla hakaneulalla voi helposti pelastaa daamin, ja samalla itsensä, illan, jos hajonnut puku saadaan niiden avulla pelastettua.
Naisten tehtävänä on yksinkertaisesti antaa miehille mahdollisuus olla kohteliaita, eikä sännätä heti avaamaan itse ovia jos kavaljeeri jostakin, mahdollisesti hyvästä syystä ei aivan heti huomaa reagoida tilanteeseen. Kiittäminen ja hymyileminen motivoivat jatkamaan hyvien tapojen tiellä.