|
|
Opiskelijaelämä
Teekkarit ja kylterit
Perinteet aloitetaan
Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla oli monia siteitä Teknilliseen korkeakouluun jo alusta lähtien. Rehtori ja monet opettajat olivat TKK:n ja sen ylioppilaskunnan kasvattamia ja LTKK:n ohella usealla heistä oli tehtäviä myös Otaniemessä. Osa Lappeenrannan tekniikan ylioppilaista pääsi haistelemaan ja omaksumaan teekkarihenkeä Otaniemeen, sillä monet LTKK:n hallituksen kokoukset pidettiin siellä.
LTKY:n vähälukuinen jäsenistö suunnitteli ensimmäisenä lukuvuonna 1969/70 rientoja ja tempauksia, jotka he aikoivat säilyttää ainakin oman opiskeluaikansa. Syksyn 1969 aikana istuttiin viikkoiltoja ravintola Patriassa ja järjestettiin sairaanhoito-oppilaitoksen oppilaskunnan kanssa muutama suurempi juhla. Myös pikkujoulut järjestettiin ??hoiturien? kanssa.
Keväällä 1970 alkoi varsinainen ??perinteiden? luominen. Keskusteluitta ne eivät syntyneet: LTKY:n hallitus teki vappujärjestelyistä luottamuskysymyksen. ?änten menessä tasan 15-15 puheenjohtaja ratkaisi hallituksen esityksen hyväksymisen. Hallitus puolusti kantaansa sillä, että
??Tämä ohjelma myös nimenomaan auttaa säilyttämään ylioppilaskunnan toimintaan vaatimalla fuksit tiettyyn yhteiseen lakinjakotilaisuuteen. Meidänhän on nimittäin lähdettävä siitä, ettemme voi pyytää tulevilta fukseilta enempää kuin itseltämme odotamme.?
Vappua vuonna 1970 LTKY:n hallitus piti varsinaisena ensiesittäytymisenä lappeenrantalaisille ja tärkeänä suhteiden luomisen aikana. Siksi se ja juhlat varsinaisesti suunnitellut ohjelmatoimikunta tekivät molemmat järjestelyistä luottamuskysymyksen. Luottamuksesta äänestettiin päivää ennen vappuaattoa: uusien valmisteluiden teko tuskin olisi onnistunut.
Ulkoiset tunnusmerkit
Pitkin lukuvuotta 1969/70 suunnitelmiin LTKY:ssä erilaisissa työryhmissä ylioppilaskunnan ulkoisia tunnusmerkkejä. Marraskuussa 1969 nimitettiin nelijäseninen toimikunta pohtimaan LTKY:lle sopivaa puseromallia. Jo saman kuukauden aikana tuotiin esitys yleisen kokouksen hyväksyttäväksi.
Myös teekkarilakin suunnittelu aloitettiin marraskuussa 1969. Periaatteellisena evästyksenä suunnittelijoille todettiin, että Lappeenrannan teekkarilakin tulee poiketa helsinkiläisten hatusta. Keskustelun pohjalta päädyttiin siihen, että Lappeenrannan lakissa tulisi olla musta nauha ja punamusta vuori, jonka pitäisi kuitenkin erota Viipurilaisen osakunnan käyttämästä vuorista. Ennen lopullisia päätöksiä päätettiin kuitenkin selvittää, millaiset lakit maan muilla teekkareilla on. Selvitysten jälkeen yleiselle kokoukselle ehdotettiin, että käyttöön otettaisiin oululaisten teekkareiden käyttämää lakkia muistuttava malli. Keskustelun jälkeen kuitenkin päädyttiin Iikka Ahosen esitykseen, että lappeenrantalaisten teekkarilakki on
??lievästi kuusikulmainen ja jossa oikealla sivulla on päälikangas vedetty mustan reunuksen päälle. Tupsun nauha lähtee keskeltä lakkia ja on tiukasti vedetty lakin reunan yli oikealle puolelle.?
Otaniemeläisten lakista lappeenrantalaisten lakki poikkesi lievästi vinoon vedetyllä oikealla syrjällään.
Lyyran suunnittelu jäi tuolloin vielä kesken. Eräässä lakin suunnittelun vaiheessa esitettiin, että Karjalan värit - punainen ja musta - sijoitettaisiin lakkiin näkyville esimerkiksi tupsuun tai sen nauhaan. Värit päätyivät kuitenkin vuoriin. Kokardiksi lakkiin saatiin
??ratas, jonka keskellä on nykyaikaisuuden symbolina kolmiomainen kiertomäntämoottorin mäntä.?
Vuonna 1986 wankel-moottori ei enää täyttänyt tehtäväänsä nykyaikaisuuden symbolina, joten paikalle rattaan keskelle sijoitettiin hebrealainen aakkonen, aalef.
Urheiluedustuskäyttöön suunnitellun puseron väriksi tuli valkoinen. Rintamuksessa oli suurikokoinen aalef. Selkäpuolella oli paidat lahjoittaneen Lappeenrannan Säästöpankin nimi ja tunnus.
Heikki Hornborgin myöhemmän selvityksen mukaan aalef tuli ylioppilaskunnan tunnukseksi jo syksyllä 1969. Viralliseksi tunnukseksi se nimettiin lokakuussa 1971. Aalefin alkujuuret olivat lisensiaatti Heikki Kallin pitämissä matematiikan luennoissa. Matematiikkaa oli syksyllä peräti kymmenen luentotuntia viikossa, joten differentiaali- ja integraalilaskenta oli usein tekniikan ylioppilaiden mielessä. Matemaattisena terminä aalef tarkoittaa joukon suuruutta, joka onkin - LTKY:n ilmoituksen mukaan - se voima, jolla ylioppilaskunta toimii. Hebrean kielessä ??alef?? merkitsee ??härkää??.
Ensimmäinen Vappu
??- Aarrrggghhh, kuiskasi tekniikan ylioppilas Elmeri Häkkinen vienosti englanniksi.
- ?äääyyyhhh, hän jatkoi sen jälkeen suomeksi.?
Etelä-Saimaan raportti teekkareiden ensimmäisestä Vapusta.
Huolimatta ennakkokinastelusta Vapun vietto sujui hyvin. Ohjelmatoimikunnan suunnitelmien mukaisesti kokoonnuttiin vapunaattona kello 12.00 kaupungintalon valtuustosaliin. Lappeenrannan kaupunki lahjoitti uuden korkeakoulun ensimmäisille ylioppilaille teekkarilakit. Lahjoitustilaisuus oli päivällä, mutta vasta vuorokauden vaihtuessa lakit asetettiin käyttäjiensä kuontaloiden koristukseksi.
Kaupungintalolta ??riehakkaat teekkarinalut? jatkoivat ohjelmaansa Kurkipatsaalle. Suihkuallas muutettiin toivomuslähteeksi, johon jokainen halukas sai antaa roponsa. Kertyneet varat luovutettiin Sävellahja 22001:lle. Vapaudenaukioilla ??teekkareiden kusikiven? ympärillä järjestettiin opintosuuntien ja oppilaitosten välinen kaljaviesti. Kisaan osallistui viisi joukkuetta, joista talousinsinöörien ??hyvin harjoitellut? joukkue Frantsi, Häkkinen, Kouki, Lipponen ja Sillanpää oli nopein. Normaaleista olviviesteistä poiketen tässä kilpailussa oluen sai kaataa päähänsä joko ulko- tai sisäpuolelle.
Urheilusuoritusten jälkeen siirryttiin rautatieaseman tavarankuljetusvaunulla Motorestin rantaan Huhtiniemeen. Saimaassa opiskelijat saivat teekkarikasteen, kastajana oli kaupunginjohtaja Kölhi. Vesi avannossa oli kastettujen arvion mukaan ??jääkylmää?.
Iltajuhla vietettiin ravintola Patriassa. Vähän ennen puolta yötä jaettavat tupsulakit tuotiin parilla pöydällä tanssilattialle, jossa rehtori Immonen jakoi ne. Immosen saatesanojen ja esimerkin jälkeen oppilaat yhtä aikaa laskivat tupsulakit päähänsä kello 24.00, ja totesivat olevansa varsinaisia teekkareita. Lakitetut aloittivat uuden vuorokauden ??ratkiriemukkaalla? lakkiaistanssilla. Vappupäiväksi ei oltu suunniteltu valmista ohjelmaa.
Polar-palkinto
Teekkariperinteisiin oleellisesti kuuluvaa teekkarihuumoria viljeltiin ahkerasti jo lukuvuodesta 1969/70 lähtien. Helmikuussa 1970 jaettu ??traditsionaalinen? Polar-palkinto oli LTKY:n ensimmäinen näkyvä osoitus teekkareiden omasta huumorinlajista. Palkinnolle laaditut säännöt julkaistiin ensimmäisessä vuosikirjassa, ja Etelä-Saimaa julkaisi LTKY:n laatiman lehdistötiedotteen:
??Polar-palkinto Lappeenrantaan
L a p p e e n r a n t a 25.2. (DTT - Heuter) Polar Institute on kokouksessaan 25.2.1970 päättänyt myöntää traditionaalisen Polar-palkinnon tänä vuonna lappeenrantalaiselle keitaanisäntä Adriano Vinchiguerralle. Hänen ansioinaan mainitaan mm. merkittävä toiminta matkustavaisten viihdyttämiseksi Lappeenrannassa ja lisäksi huomattava panos täkäläisten teekkareiden toiminnan tukemiseksi. Palkinto tulee nyt ensimmäistä kertaa Suomeen ja toista kertaa Pohjoismaihin. Aikaisemmin ovat palkinnon saaneet mm. skotlantilainen matemaatikko McLaurin, tanskalainen kemisti Guldberg ja intialainen ajattelija Sir Chandrasekhara Raman. Palkinnon luovutus tapahtuu sunnuntaina 1.3. Lappeenrannan VRK:n talolla teekkareiden talviapajoilla, ja sen tulee luovuttamaan Polar Instituten pääsihteeri Sir Conrad Eugen Bragg.?
Maaliskuun alussa Palontorjuntatalolla järjestettiinkin yleiset tanssit varojen hankkimiseksi ylioppilaskunnalle. Illanvietossa soitti Pertti Metsärinteen bändi ja toki myös Polar-palkinto luovutettiin. Tansseja mainostettiin suurisuuntaisesti Lappeenrannan katukuvassa.
Vappuperinteet vakiintuvat
Toisena vappuna 1971 noudatettiin pitkälti ensimmäisenä vappuna luotuja perinteitä. Vuosikirjan kuvauksen mukaan juhlat aloitettiin vapaudenaukiolta ??hengenvaarallisella? tikanheitto- ja kaljakisalla. Kurkipatsaan toivimuslähde oli tarkoitus avata matkalla, mutta
??VR:n vetovaunun jarrujärjestelmässä oli kuitenkin ilmeisesti tullut häiriö, koska letka ei pysähtynyt patsaan kohdalla vaan jatkoi itsepintaisesti kulkuaan Motorestille.?
Teekkarikasteen suoritti tällä kertaa professori Luukko, joka sai itsekin tutustua Saimaan veden lämpötilaan, kun vastaleivottu teekkari Sundman ei kyennyt hillitsemään itseään.
Iltajuhla vietettiin ravintola Patriassa, jossa teekkarit lakitettiin. Lakit jakoi fuksimajuri Parkkinen Kyllikki ??mami? Koivusaaren ystävällisellä avustuksella. Juhlissa esiintyi myös ??eräänlainen? kuoro.
Vappuna 1972 VR:n laituritraktori pysähtyi Kurkipatsaalla ja ensimmäinen fuksi sai jo kasteensa patsaan altaassa. Vasta sen jälkeen matka jatkui ??yleisessä hälinässä? kohti Motorestin rantaa. Teekkarit esiintyivät aattojuhlallisuuksissa lakki ylösalaisin. Fuksien saadessa lakkinsa 30.4. kello 24.00, vanhemmat teekkarit käänsivät lakkinsa 1.5. kello 00.00 oikeinpäin.
Kaikkia Lappeenrannan teekkareita ei ole kastettu Saimaassa, tosin kyllä Saimaan vedessä. Vappuna 1975 fuksit kuljettiin Kurkipatsaalta opiskelijatalo Parkille, jossa punainen paloauto letkuineen odotti kastettavia.
Ravintolalakko vuonna 1977 ei estänyt fuksien ja teekkareiden valpurin juhlintaa. LTKK:n ruokalasta loihdittiin henkilökunnan ja opiskelijoiden saumattomalla yhteistyöllä iltajuhlatila. Ruokalassa vietettiin myöhemminkin vappuaattoillan juhlallisuuksia.
Ensimmäisenä vappuna aloitetut perinteet ovat jatkuneet pienin muutoksin. Kurkipatsaan suihkuallas on muuttunut toivomuslähteestä koeuittoaltaaksi. Myöskin VR:n vetokalusto on jäänyt liian pieneksi ylioppilaskunnan käyttöä varten. Vuonna 1980 vapun ennakkoon ilmoitettu ohjelma oli seuraava:
Walpurin päivän aatto
11.30 Fuksit kokoontuvat kauppatorille ihmeteltäviksi
12.00 Fuksikulkue lähtee liikkeelle
12.15 Koeuitot sekä Wappurauhan rikkominen kurkipatsaalla
13.00 Teekkarikaste rituaaleineen Casinon rannassa
20.00 Ravintola 2 rakuunaa. Ohjelmassa lakitus yms.
Walpurin päivä
09.00 Ravitseva silliaamiainen Husaarissa
13.00 Wappurieha Casinon rannassa. Kaljaviesti yms.
15.00 Katutanssit satamatorilla
Eräinä vuosina on katsottu tarpeelliseksi etukäteen ojentaa vapun viettäjiä. Esimerkiksi vuonna 1981 Aalefin pääkirjoituksessa todettiin, että ??ryypätäkin voi aiheuttamatta pahennusta?.Vappujuhlallisuuksien pituus on vaihdellut kalenterin sallimissa puitteissa. Vappuna 1981, jolloin edellä mainittu varoitus annettiin, ??virallinen? vappuohjelma oli suunniteltu viisipäiväiseksi.
Kaljaviestiperinne sai huipentumansa vuonna 1986, jolloin juostiin 120 fuksin voimin uusi kaljaviestin maailmanennätys. Matkana oli Kouvola - Lappeenranta.
Vapunaaton ja -päivän ohjelmat pysyivät 1970-luvulla luotujen perinteiden mukaisena. 1980-luvulla vapunalusviikolle järjestettiin fuksien testaustilaisuuksia fuksiolympialaisten ja -tehtävien muodossa. Vuonna 1989
??Iloiset wapunalusviikot sujuivat fuksitehtävineen ja muine tohkeiluineen hienossa kevätsäässä. Kemistit värkkäsivät lainapulloista maailman suurimman virvoikejuomapullon. Vuoden kohokohta Wappu, saapui kuin varkain. Yleinen iloittelu alkoi perinteisen mystisesti perinteisten grillijuhlien merkeissä. Tällöin tavattiin myös varmat kevään merkit, pari sinivuokkoa.?
1980-luvun lopulla aloitettiin palkitsemisperinteet: vappupäivänä nimitettiin vuoden teekkari ja vuoden luennoitsija. Ensimmäiseksi vuoden luennoitsijaksi valittiin vappuna 1987 Heikki Kalli. Ensimmäinen vuoden teekkari oli Ismo Heimonen, joka sai arvonimensä vappuna 1988.
Vappuna 1990 jalostui grillijuhlaperinne vapunpäivän shamppanjapiknikiksi linnoitusalueelle. Tämä perinne on saanut paljon kaupunkilaisiakin liikkeelle. Vuodesta 1990 lähtien teekkarit ovat puhdistautuneet kunnolla vappua varten: ennen vappua on järjestetty koko yön saunomismahdollisuus, saunayö.
Vappua on vietetty perinteisin menoin, säistä huolimatta. Vuonna 1992
??järjestäjät olivat hermoromahduksen partaalla kun viikkoa ennen Wappua lunta tuli taivaalta kuin keskitalvella konsanaan. Säiden haltijat onneksi ymmärsivät teekkareita ja juuri ennen Wappua alkoi aurinko paistaa. Wappu sujui varsin perinteisissä merkeissä ja siitä selvittiin kunnialla. Fuksien uitto oli varsin rankka tapahtuma, jäätä Saimaassa oli 30 senttiä.?
LTKK:n monipuolistunut opetus vapun vietossa huomioitiin heti, kauppatieteiden ylioppilasta kastettiin ensimmäisen kerran kyltereitä vappuna 1992. Kastettiinpa kauppatieteilijä Pekka Valento teekkariksikin, sillä tuolloin voimassa olleen merkkiohjesäännön mukaan teekkarin arvo voitiin myöntää jokaiselle LTKK:ssa opiskelevalle, joka on suorittanut edellytetyt tehtävät ja joka on saanut teekkarikasteen. Merkkiohjesääntöä muutettiin pian tämän jälkeen.
Vuosien varrella erilaisia Vappuperinteitä on LTKY:an periytynyt huomattavasti. Vuonna 1995 vapun vietto alkoi jo kymmenen päivää ennen toukokuun alkua, oli kevätmessut, Teekkarilaulajien kevätkonsertti, Resiinaralli, Wirsuntappoilta, Resonanssin konsertti, saunailtoja, Lötköttelyt, Karjalaiset olympialaiset, Vahvamies kisat, Teekkarisitsit, Fuksitehtävät, Saunayö, Kurkipatsaan lakitus, Fuksien uitto ja varsinaiset vappubileet. Vappupäiväksi riennettiin vielä Pusupuistoon piknikille ja niiden jälkeen jatkoille ja jatkon jatkoille...
Tempausperinne
Teekkareiden tempauksilla on ollut kaksi pääasiallista tarkoitusta. On kerätty varoja tai muuten avustettu jotain yleistä hyvää ja toisaalta on tehty omaa yhteisöä tunnetuksi kansalaisille ja teollisuudelle. Tästä on osoituksena Lappeenrannan teekkareiden ensimmäinenkin tempaus: toukokuussa 1970 kerättiin varoja kaupungin uimahallia varten. Kylterit ovat 1990-luvulla aktiivisesti ottaneet osaa LTKY:n teekkareiden tempauksiin.
Yksittäisten tempausten lisäksi vakiintui tiettyjä juhlapäiviä, jolloin alettiin järjestää vuosittaisia tempaustapahtumia. Toisena lukuvuonna 1970/71 järjestettiin pikkujoulu- ja vappujuhlien lisäksi laskiais- ja aprillitempaukset.
Ensimmäisinä lukuvuosina tempaukset järjestettiin yhdessä kaikkien opintosuuntien kesken ja usein myös muita kaupungin oppilaitoksia mukaan haastamalla. LTKY:n jäsenmäärän kasvaessa tempaukset tai ainakin niiden järjestelyt siirtyivät eri osastojen opiskelijoille.
Tempaukset eivät ole rajoittuneet pelkästään Lappeenrantaan: esimerkiksi vuoden 1988 vappuna tuotantotalouden ensimmäinen vuosikurssi kävi Luumäellä herättämässä vappuhenkeä ja tekemässä LTKK:ta tunnetuksi. Teekkarit viettivät kaksi vappua 1980-luvun lopulla Luumäellä maisemahotelli Kastellissa.
Lappeenrannan teekkareiden tempaukset ovat saaneet valtakunnallistakin julkisuutta. Esimerkiksi tuotantotalouden lukuvuoden 1984/1985 fuksit pääsivät Kymmenen Uutisiin ja lukuisiin lehtiin pyörittämällä yli kaksi metristä ratasta 24 tuntia.
LTKY on palkittukin tempauksistaan. Vuonna 1987 Tässä on itua -projekti palkitsi muiden muassa LTKY:n ??Punainen viiva? -teatteritempauksestaan. LTKY osti Lappeenrannan kaupunginteatterilta ennakkonäytöksen Punainen viiva -näytelmästä. Liput näytökseen myytiin ja saadut tulot luovutettiin lyhentämättöminä Etelä-Saimaan CP-yhdistykselle. Palkinnon jakotilaisuudessa LTKY:n edustajat totesivat, että halusivat auttamisen lisäksi tällä tempauksellaan
??samalla ... poistaa perättömät ennakkoluulot, että teekkarit ovat aina pahanteossa.?
Oman lukunsa tempausperinteessä muodostavat erilaiset saunoilla varustetut kulkuneuvot ja rakennelmat. Helmikuussa 1987 Luumäelle hotelli Kastellin rantaan rakennettiin Suomen suurin lumirakennelma, joka noteerattiin Guinnesin ennätyskirjassakin. 160 teekkaria sai kolmessa päivässä aikaiseksi noin tuhannen kuution kokoisen lumilinnan. Kulmatornit olivat 6,5 metriä korkeita.
Syys-lokakuussa 1988 teekkarit tekivät vesillä saunomisen maailmanennätyksen Lappeenrannan satamassa. Pont Ots -lautan - jonka katsastustodistuksen allekirjoitti tekniikan ylioppilas, liikenneministeri Pekka Vennamo - saunassa saunottiin kaikkiaan 555 tuntia. Koneteekkarit olivat saunoneet liikkuvassa saunassa kylpemisen ennätyksen (336,4 tuntia) nimiinsä vuonna 1983.
Maailmanennätyksiä tehtiin myös muuten. Laskiaisena 1979 yksitoista kemistiteekkaria mahtui yhteen sarvisahkioon. Tämä suoritus palkittiin pulkkaan ahtautumisen maailmanennätyksenä. Lukuvuonna 1988/89 vesillä saunomisen maailmanennätyksen lisäksi LTKY:n nimiin siirtyi letunpaiston maailmanennätys. Teekkarit paistoivat lettuja yhtäjaksoisesti 50 tuntia. Tuona aikana räiskäleitä syntyi 10976 kappaletta.
Osana LTKY:n 20-vuotisjuhlallisuuksia perustettiin Skinnarilan vapaavaltio. Uusi valtio merkittiin maastoon rajapaaluin ja se koulutti itselleen oman armeijan. Myöhemmin se kuitenkin sulautui rauhanomaisesti takaisin osaksi Suomen valtiota.
Juhlia
Lappeenrantalaiseen teekkarikalenteriin saatiin syksyllekin ohjelmaa, Porsasjuhlat, vuonna 1973. 10-vuotishistoriikissa kuvaillaan, kuinka
??elokuussa 16.8. savonrantalainen emakko Viksu, synnytti 16 porsasta. Pahnue oli siitä erikoinen, että sen isä oli Shemeikka -niminen villisika. Joku porsaista taisi eksyä lappeenrantalaiseen syysriehaan, joka pidettiin ravintola Husaarissa Porsasjuhlien nimellä, sillä niistä muodostui varsin villit juhlat.?
Porsasjuhlat otettiin mukaan Kilta-akatemian viralliseen juhlalistaan. 1980-luvulla juhlien ohjelmaan lisättiin fuksiolympialaiset, joissa valittiin vuoden sika ja emakko.
Jo 1970-luvun alusta lähtien on syksyllä järjestetty perinteiset lakinlaskiaiset. Kun lakki on vappuna puettu, täytyy se joskus riisuakin. Lakinlaskemisen jälkeen sitä ei saa käyttää ennen vappua ilman virallista erityislupaa. Lakinlasku järjestettiin eri tilaisuuksien, muun muassa vuosijuhlien yhteydessä. 1990-luvulla Lakinlaskijaiset ovat oma tapahtumansa.
Kemianteekkarit aloittivat vuonna 1981 toogajuhlien järjestämisen. Vuonna 1984 lakanoihin pukeutuminen otettiin LTKY:n viralliseen juhlaohjelmaan. Aluksi toogabileitä järjestettiin syksyllä, mutta myöhemmin ne siirrettiin keväälle. Toogabileet ovat Ketekin vuosijuhla.
1990-luvulla suuren suosion ovat saaneet kaksi kertaa vuodessa järjestettävät FinnHits -bileet. Uuden ylioppilastalon äänentoisto ja tilaratkaisujen toimivuus ovat näissä tapahtumissa olleet usein koetuksella.
Keväällä aprillipäivänä tai sen aattona on järjestetty kaupungilla erilaista ohjelmaa. Vuonna 1971 aprillin aattoa vietettiin köydenvetokisan merkeissä. Illalla juhlittiin Husaarissa, jossa
??iltamat sujuivat varsin rauhallisesti siihen saakka kunnes aloitettiin yhteislaulu. Rautainen kööri sai rytmikkäällä laulullaan yleisön innostumaan ja juuri kun tunnelma alkoi olla katossa, saapui suruviesti: Alkon tarkastaja ovella!?
1980-luvun puolivälissä aprillijuhlinta jalostui jäynäkisoiksi. Hyviä jäyniä kaupunkilaisten iloksi ja kiusaksi onkin keksitty. Vuonna 1987 LTKY:n joukkue voitti STS/KAL:n (nykyisin TEK) järjestämät kansalliset jäynäkisat Porissa. Vuonna 1992 LTKY uusi voittonsa, tosin osin tahattomasti. LTKY:n Hämeenlinnassa järjestämät Etelä-Karjalaiset kioskiruokaperinnepäivät epäonnistuivat, sillä kilpailupaikkakunnalla ei saanut myydä keitettyjä kananmunia grilleistä.
Lähde: "Mitä teekkarit eilen..." Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta 1969-1999
|
|