In English

Tapahtumakalenteri

<<  
  >>
  Ma Ti Ke To Pe La Su
14
 
1
 
2
 
3
 
4
 
5
 
6
 
15
7
 
8
 
9
 
10
 
11
 
12
 
13
 
16
14
 
15
 
16
 
17
 
18
 
19
 
20
 
17
21
 
22
 
23
 
24
 
25
 
26
 
27
 
18
28
 
29
 
30
 
 
 
 
 

SaLUT - Saimaan korkeakoululiikunta

Kopo-sälä

Tänne on tarkoitus julkaista tiivistetysti erilaisia opiskeluihin liittyviä säännöksiä ja julkaisuja.

Uusi yliopistolaki

Vuoden 2010 alusta astui voimaan paljon keskusteltu ja valmisteltu uusi yliopistolaki. Sen johdosta yliopistoissa tapahtui monia merkittäviä uudistuksia. Tärkeimpänä voidaan pitää yliopiston muuttumista valtion tilivirastosta omaksi itselliseksi oikeushenkilöksi. Sen myötä yliopistot saavat itse kerätä varoja ulkopuolelta omaan pääomaansa. Tämän keräyksen tukemiseksi valtio on luvannut lahjoittaa jokaisen vuoden 2010 aikana(säätiöyliopistoilla eli Aalto-yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla tämä aika kestää vuodet 2010 sekä 2011) lahjoitetun euron päälle valtio lahjoittaa 2,5euroa. Toisinsanoen jokainen yliopistolle lahjoitettu euro tarkoittaa yliopistolle yhteensä 3,5euroa.

Muita suuria muutoksia oli myös hallituksen koon ja rakenteen muuttuminen verrattuna edelliseen yliopistolakiin. Nykyään yliopistojen hallituksissa saa suurin osa henkilöistä olla ”yliopiston ulkopuolelta”, mahdollisuus jota Lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi vain harva on käyttänyt. Tämä muutos auttaa yliopiston johtoa siirtymään yhä enemmän kohti yritysmaailmatapaista johtamiskulttuuria ja toimintatapaa.

Yliopistoilla on nyt myös mahdollisuus periä lukukausimaksuja EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta tiettyjen maisteriohjelmien opiskelijoilta. Lukukausimaksuja ei siis tulevaisuudessakaan voida periä eurooppalaisilta opiskelijoilta, saati sitten suomalaisilta. Tätä mahdollisuutta ei vielä yksikään yliopisto Suomessa käytä, mutta monet yliopistot pohtivat mahdollisuuksia periä lukukausimaksuja.

Uuden yliopistolain myötä yliopistot tulivat valtion tilalle työnantajiksi ja virkasuhteet muuttuivat työsuhteiksi.

 

Tutkintorakenneuudistus

Yliopistojen tutkintorakenne uudistui lähes kaikilla koulutusaloilla 1.8.2005 alkaen, jolloin Suomessa otettiin käyttöön ns. kaksiportainen tutkintorakenne. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan on suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen halutessaan ylempi korkeakoulututkinto. Tutkintorakenneuudistuksen tavoitteena on parantaa opintojen laatua, suunnittelua ja ohjausta sekä lisätä suomalaisten tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta. Taustalla tutkintorakenneuudistuksessa on niin sanottu Bolognan julistus, jonka Euroopan opetusministerit allekirjoittivat kesäkuussa 1999. 

Julistuksessa on seuraavat kuusi päätavoitetta: 

1. Ymmärettävät tutkintorakenteet, joissa käytettään työkaluina ECTS (European Credit Transfer System) opintosuoritusten siirto ja mitoitusjärjestelmää sekä tutkintotodistuksen liitettä.

2. Yhdenmukaiset tutkintorakenteet, jotka kehitetään pääsääntöisesti kahden syklin mallin pohjalle. Tutkinto koostuu n. 3 -vuotisesta kanditutkinnosta ja n. 2-vuoden mittaisesta maisteritutkinnosta. Tutkinnot ovat relevantteja eurooppalaisilla työmarkkinoilla.

3. Opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto, mikä tarkoittaa ECTS- yhteensopivat opintojen mitoitusjärjestelmät.

4. Liikkuvuuden lisääminen ja liikkuvuuden esteiden poistaminen.

5. Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus, joka tapahtuu löytämällä lisää yhteisiä menetelmiä ja tasomääritelmiä.

6. Korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus tiivistämällä monipuolista kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista. 

Tutkintorakenneuudistus tarkoittaa käytännössä, että syksystä 2005 lähtien uudet opiskelijat suorittavat tutkintonsa uuden tutkintorakenteen mukaan. Ennen vuoden 2005 syksyä aloittavat saavat suorittaa tutkintonsa vanhan tutkintorakenteen mukaan. Tutkintorakenneuudistuksen myötä sekä diplomi-insinöörikoulutuksen että kauppatieteiden maisterin koulutuksen laajuus on 300 opintopistettä. 

Lisätietoa asiasta saat opintoneuvojilta ja ylioppilaskunnan koulutuspoliittiselta sektorilta.