In English

Tapahtumakalenteri

<<  
  >>
  Ma Ti Ke To Pe La Su
27
 
1
 
2
 
3
 
4
 
5
 
6
 
28
7
 
8
 
9
 
10
 
11
 
12
 
13
 
29
14
 
15
 
16
 
17
 
18
 
19
 
20
 
30
21
 
22
 
23
 
24
 
25
 
26
 
27
 
31
28
 
29
 
30
 
31
 
 
 
 

SaLUT - Saimaan korkeakoululiikunta

6. Luku: Killat ja kerhot

Ensimmäisinä vuosina LTKY:n hallitus ja hupitoimikunta vastasivat järjestetyistä aktiviteeteista. Jäsenmäärän kasvun myötä oli järkevää järjestäytyä pienempiin yksikköihin ja Lappeenrannassa tällaisiksi yksiköiksi muiden teekkariyhteisöjen tapaan tulivat LTKK:n osastottain perustetut killat. Killoille siirtyivät huvien ja aktiviteettien järjestäminen. Huvitoimikunnan työn jatkajaksi perustettiin kilta-akatemia, joka koordinoi kiltojen toimintaa. Killoille siirtyi myös työelämäsuhteiden ylläpito ja tutustumiskäyntien järjestäminen. Ensimmäiset kiltatapaamiset järjestettiin vuonna 1973.

Kolme ensimmäistä LTKY:n kiltaa olivat tuotantotalouden opiskelijoiden Kaplaaki, energiatekniikan Armatuuri ja Koneenrakennus kilta. LTKK:n oppialojen kasvaessa on perustettu uusia kiltoja: kemiantekniikan Ketek, tietotekniikan Cluster, kauppatieteiden Enklaavi ja sähkötekniikan alan Sätky.

Oma vaikutuksensa muiden teekkareiden esimerkin lisäksi oli samaan aikaan akateemisilla työmarkkinoilla tapahtuneella yhdistystoiminnan aktivoitumisella. Vuonna 1970 säädetyn työlain mukaan ammattiyhdistykset saivat oikeudet neuvotella omaa alaansa sitovan työsopimuksen mikäli yli puolet kyseessä olevan alan työntekijöistä kuuluu alan työntekijäliittoon. Korkeakouluinsinöörien ja arkkitehtien Liiton (KAL, sittemmin TEK) intressissä oli siis sitoa myös vielä alaa opiskelevat liittoonsa turvatakseen oman sopimusoikeutensa.

Kerhotoiminta LTKY:ssä virisi samoihin aikoihin kiltojen perustamisen kanssa. Ylioppilaskunnan laajenevaa jäsenistöä varten haluttiin palveluja ja LTKY:n alaiset harrastuskerhot olivat oiva keino järjestää erilaisia aktiviteetteja.

Kaplaaki

Tuotantotalous toi ensimmäisenä osastona oman kiltansa säännöt edustajiston hyväksyttäväksi. Tuotantotalouden kilta Kaplaakin säännöt hyväksyttiin edustajisto kokouksessa 26. marraskuuta 1973. Tuotantotalouden opiskelijat pitivät myös kiltansa järjestäytymiskokouksen ensimmäisinä, 31. tammikuuta 1974 opiskelijatalo Parkissa.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana tehtiin Talousinsinööri -esite, jota jaettiin teollisuuden edustajille. Ammattitietoutta hankittiin muun muassa excursiolla Kaukaan tehtaille. Maaliskuussa järjestettiin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille suunnattu tutustumistilaisuus ravitsemusliike Husaarissa, jossa nähtiin muun muassa Elmer Häkkisen "kaitakangaslyhytelokuva LTKY 1971-1972". Syksyllä 1974 Kaplaaki järjesti porsasjuhlat.

Skinnarilaan muuton yhteydessä myös killat saivat omat huoneistonsa. Kaplaakissa kiltahuone otettiin tyytyväisinä vastaan, ja sinne järjestettiin mahdollisuus keittää kahvia, pelata korttia, lukea lehtiä tai muuten vain olla. Syksyllä 1983 saatiin kirjaston "pimeästä nurkasta" omat toimitilat. Uudet tilat Kaplaaki hankki yhdessä Enklaavin kanssa syksyllä 1993.

Vuonna 1975 saatiin ensimmäiset vieraat: TKY:n Prodeko-kilta kävi vierailulla Skinnarilassa ja Lappeenrannassa huhtikuussa. Vastavierailulla Otaniemessä käytiin seuraavana vuonna. 1970-luvun lopulta lähtien suhteita Prodekoon on uudistettu vuosittain.

Kaplaaki on ottanut osaa myös oman laitoksensa kehittämiseen. Erityisesti aktivoiduttiin tutkinnonuudistuksen suunnittelun aikaan 1970-luvun lopulla. Omat näkökannat pyrittiin tuomaan esiin julkisin keskusteluin. Esimerkiksi keväällä 1977 järjestettiin seminaari tuotantotalousinsinöörin ammattikuvasta, johon osallistui muun muassa tuolloinen professori Juhani Jaakkola.

Tuotantotalouden opiskelijoille pyrittiin järjestämään myös lisäkoulutusta LTKK:n opinto-ohjelman ulkopuolelta. Lukuvuonna 1977/78 Kaplaaki järjesti Arabian kielen ja kulttuurin kerhon, jonka vetäjä Kemal Aranki sivisti kaplaakilaisia arabimaista potentiaalisena vientialueena.

Vuonna 1978 aloitettiin keskustelukerho, joka toimi pitkään 1990-luvun puolelle. Kerho oli avoin kaikille kiinnostuneille, ja tilaisuuksissa käsiteltiin lähinnä teknologian ja taloudellisen kasvun tuottamia ongelmia, tosin vuosikymmenen vaihduttua keskustelun aiheet muuttuivat enemmän tulevaa työtä ja yrittäjyyttä koskeviksi. Ensimmäisen keskustelutilaisuuden otsikkona oli "kasvun rajat".(259) Tilaisuuksilla nähtiin olevan myös hyötyä tulevien diplomi-insinöörien ilmaisutaidon kehittämisessä.

Kotimaan teollisuuteen tutustuminen on ollut laajaa. Vuosittain on kolme, neljä kertaa suunnattu eri reittejä pitkin tutustumaan Suomen teollisuuteen. Lukuvuonna 1991/92 täytettyään 18 vuotta Kaplaaki sai lahjaksi linja-autoksi nimetyn Datsun 100A:n kotimaan excursioiden järjestämistä ja vierailumatkoja varten. Lyhyimmät excursiomatkat on järjestetty Skinnarilassa teknologiakeskus Kareltekiin.

Kaplaaki on ollut aktiivisesti luomassa kansainvälisisiä suhteita. Ulkomaan excursioita on vuosittain järjestetty useita. Perinteiseksi tutustumispaikaksi on muotoutunut Linköping. SEV-excursioita järjestettiin 1970- ja 1980-luvuilla vuosittain, läheisimmät suhteet luotiin unkarilaisiin, jotka kävivät myös vastavierailuilla Lappeenrannassa. Yhteyttä pidettiin myös Leningradin ja Tallinnan teknillisiin korkeakouluihin. Neljäs vuosikurssi on perinteisesti matkannut kauas: tutustumiskohteina ovat olleet muun muassa Pohjois-Amerikka ja Kauko-Itä.

Marraskuussa 1990 Kaplaakin edustajat olivat mukana Berliinissä perustamassa Euroopan tuotantotaloutta opiskelevien opiskelijoiden yhteisjärjestöä ESTIEM:iä.

Vuonna 1976 Kaplaaki anoi koejäsenyyttä kansainväliseen kauppa- ja taloustieteen opiskelijoiden harjoittelupaikkoja välittävään organisaatioon AIESEC:iin. Ensimmäiset kaksi harjoittelupaikkaa ulkomailta saatiin vuonna 1977. Koska AIESEC toimii vastavuoroisuusperiaatteella, Kaplaaki hoiti kahdelle ulkomaalaiselle opiskelijalle harjoittelupaikan Suomesta. Pikku hiljaa harjoittelijavaihtoa on kasvatettu. Vuonna 1985 kansainväliseen vaihtoon lähti kuusi kaplaakilaista ja 1987 peräti yksitoista. Kaukaisimmat harjoittelijat Kaakkois-Suomeen ovat tulleet Keniasta.

Syyskuussa 1984 Kaplaaki sai kunnian järjestää AIESEC-Suomen syysyleiskokouksen, joka keräsi pari sataa kansainvälisestä harjoittelijavaihdosta kiinnostunutta Lappeenrantaan.(267) 1990-luvulla järjestön nimeksi muutettiin AIESEC Saimaaksi, koska myös kauppatieteiden opiskelijat osallistuivat AIESECin toimintaan. Teknisen alan kansainvälisestä harjoitteluvaihdosta on vastannut lukuvuonna 1991/92 toimintansa aloittanut IAESTE Lappeenranta.

 

Armatuuri

Toinen osasto, joka toi sääntönsä edustajistoon hyväksyttäväksi oli voimatekniikka. Joulukuussa 1973 hyväksyttiin Voimatekniikan kilta Armatuurin säännöt. Ensimmäisenä keväänään kilta teki tiedotuslehden, järjesti illanviettoja ja tutustumismatkoja teollisuuslaitoksiin.

Excursioita on tehty lähinnä kotimaahan, Etelä-Suomen voimalaitoksiin. Vuonna 1974 tehtiin kolmen päivän excursio, jossa tutustuttiin kuuteen suureen voimalaitokseen (Mussalo, Loviisa, Hanasaari, Inkoo, Naantali ja Vanaja). 1980-luvulla Loviisan ydinvoimalasta muodostui perinteinen fuksicursiokohde, eli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ovat joka syksy vierailleet IVO:n ydinenergialaitoksilla. Laajaa tutustumista maamme teollisuuteen osoittanee se, että armatuurilaiset vierailivat Nilsiän öljysheikin MAN-OILilla vuonna 1987.

Ensimmäinen ulkomaan excursio tehtiin vuonna 1975. Tuolloin armatuurilaiset vierailivat Leningradissa. Ulkomaanmatkat ovat kuuluneet lähinnä vanhimpien vuosikurssien ohjelmaan. Vuonna 1979 päästiin Göteborgiin energiamessuille ja vuonna 1980 neljäs vuosikurssi vieraili Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Pisin ulkomaanmatka tehtiin vuonna 1986 Kiinaan.

Oman alansa kansalliseen ja kansainväliseen opiskelijayhteistyöhön Armatuuri on ottanut osaa aktiivisesti. Sähköinsinöörikiltojen yhteistyökokouksiin on osallistuttu ja vuorollaan Armatuuri on ollut isäntänäkin. Ensimmäiset suhteet 1970-luvulla luotiin TKK:n lämpövoimakerhoon. Vuonna 1978 Otaniemen vierailun yhteydessä osallistuttiin "harjoittelukulkueeseen", joka lakaisi Helsingin katuja Senaatintorilta Eduskuntatalolle. Tällä mielenosoituksella pyrittiin vaikuttamaan teekkareiden harjoittelujaksojen sisältöön.

1990-luvun alussa taloudellinen taantuma vaikutti myös kiltojen excursioihin. Vasta vuonna 1996 Armatuurissa voitiin todeta tutustumiskäyntien järjestyvän "hyvien aikojen" malliin. Laman vuoksi killat joutuivat myös yhteistyöhön tutustumisessaaan teollisuuteen. Armatuuri järjesti yhteisiä excursioita konetekniikan kilta KRK:n kanssa.

 

KRK

Lukuvuonna 1973/1974 LTKK:ssa olleista osastoista viimeisenä kiltansa saivat perustettua koneenrakentajat. Sen säännöt vahvistettiin LTKY:n edustajistossa helmikuussa 1974. Hitaudesta huolimatta tai ehkä juuri sen ansiosta KRK sai järjestettäväkseen vuoden tärkeimmän juhlan, vapun 1974. Samana vuonna ehdittiin tutustua oman alan teollisuuteen Uudessakaupungissa ja Raumalla, järjestää tiedostustilaisuus diplomityön tekemisestä sekä juhlia 50-vuotiasta professori Niilo Teeriä.

KRK myös loi kansallisia ja kansainvälisiä suhteita toisiin alan opiskelijoihin. Ensimmäisen kerran KRK osallistui koneteekkareiden neuvottelupäiville Otaniemessä 1975. Pohjoismaiden koneteekkareiden neuvottelupäiville osallistuttiin ensimmäisen kerran vuonna 1978 Lundissa, Ruotsissa.

Ulkomaisiin teollisuuslaitoksiin on käyty tutustumassa mahdollisuuksien mukaan. Lukuvuonna 1987/88 ulkomaan excursiolle suunnattiin kaksikin kertaa, Tukholmaan Ruotsiin ja Budabestiin Unkariin.

KRK:n piirissä on ollut aktiivista harrastustoimintaa jo 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1976 aloitettiin Pisaralle pisimmälle -ajokkien rakentaminen ja shakkikerho, joista tarkemmin kerhojen yhteydessä. Vuonna 1979 julkaistu Suomen koneteekkareiden laulukirja Wirsu, josta on otettu myöhemmin useita uusintapainoksia, kului ahkerasti lappeenrantalaistenkin käsissä.(280) Lauluilloilla oli suuri suosio koko 1980-luvun ajan.

Koneteekkareiden osaamista on tarvittu monissa teekkaritempauksissa. LTKY:n saunat ovat tarvinneet erilaisia kuljetusalustoja, ja KRK on auliisti auttanut niiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Toteuttamisen lisäksi KRK on ollut kehittämässä erilaisia juhlia. KRK:n aloitteesta aprilliperinteet herätettiin uudelleen vuonna 1987 jäynäkilpailuiden muodossa.

Olipa Lappeenrannan koneteekkareilla nimissään liikkuvassa saunassa saunomisenkin maailmanennätys. Vuonna 1983 48 koneteekkaria saunoi kaksi viikkoa ja viisitoista minuuttia käsivoimin vedetyssä saunassaan.

 

Ketek

Lukuvuonna 1975/76 LTKK:un perustettiin neljäs osasto, kemiantekniikka. Uuden osaston opiskelijat perustivat ensimmäisenä syksynään oman killan, jonka säännöt edustajisto hyväksyi marraskuussa 1975. Ketekin perustava kokous pidettiin alkuvuodesta 1976. Uusi osasto sai viisi vuotta toimia vaillinaisissa ja tilapäisissa opetustiloissa, mikä heijastui myös opiskelijoiden motivaatioon ja kiltatoimintaan. Toisena toimintavuonna 1976/77 valitettiinkin jäsenmäärän pienentymistä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden siirtyessä toisiin oppilaitoksiin.

Killan toiminta virkistyi vasta osaston tulevaisuuden varmistuttua ja sen opetustilojen rakentamisen myötä. Kemiantekniikan opiskelijoiden killan nimi- ja tunnuskilpailukin saatiin ratkaistua vasta viisi vuotta sen julistamisen jälkeen lukuvuonna 1979/80. Nimeksi tuli Ketek ja tunnukseksi mäntä keittopullon sisällä. Sittemmin tunnusta on ajanmukaistettu teekkaritupsuiseksi koeputkeksi. Uusia tiloja teollisuudelle esiteltiin vuoden 1980 Prosessipäivillä, joiden järjestelyyn kemiantekniikan opiskelijatkin osallistuivat.

Toki nimetönkin kemiantekniikan kilta oli hoitanut velvoitteensa omia jäseniään kohtaan tekemällä excursioita teollisuuteen ja järjestämällä illanviettoja. Teollisuuden tutustumiskohteina oli muun muassa Nesteen Porvoon jalostamo ja Pekema Oy:n tehtaat. Yhteyksien luominen toisiin alan opiskelijoihin aloitettiin lukuvuonna 1978/79 vierailulla Otaniemeen. 1980-luvulla suhteita uudistettiin ja oululaisiinkin tutustuttiin.

Lappeenrantalaisista excursiokohteista suosituimmaksi 1980-luvulla nousi Karjalan panimo. Excursio rajattiin vain "vanhuksille" eli vanhemmille vuosikursseille tarkoitetuksi.

Ketekillä oli oma kerhotila, Alchemist club 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Tiloissa järjestettiin muun muassa videoiltoja. Ylioppilastalon valmistuttua vuonna 1993 Alchemist club sai uudet tilat Skinnarilankatu 28:sta.

Kemiantekniikan kilta on toiminut yhteistyössä myös oman osastonsa kanssa. Esimerkiksi lukuvuonna 1983/84 järjestettiin yhteinen keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin valmistumisaikojen pidentymistä. Kilta laatikin tutkintovaatimuksista ehdotuksen, joka huomioitiin hyvin osastoneuvostossa.

Omat erityistaitonsa Ketek on tuonut esille muun muassa lahjoittamalla ylioppilaskunnalle 15-vuotislahjaksi minitislauslaitteiston.

 

Cluster

LTKK:un saatiin tietotekniikan laitos vuonna 1985 muuttamalla aikaisemman Yleistieteiden laitoksen nimeä. Yleistieteiden laitoksessa oli aikaisemminkin opetettu tietotekniikkaa, mutta sen pääpainopiste oli ollut klassisessa matematiikassa ja fysiikassa. Teollisuuden ja talouselämän tietotekniikka-asiantuntijoiden tarve kasvoi 1980-luvulla erittäin paljon, ja nopeiten uusi koulutusohjelma LTKK:un saatiin laitoksen nimeä muuttamalla. Aikaisemmin Yleistieteiden laitos ei ollut antanut tutkintoon tähtäävää opetusta.

Tietotekniikan osastoksi laajentuneen laitoksen opiskelijat perustivat oman kiltansa, jonka he nimesivät Clusteriksi. Perustava kokous pidettiin 23. syyskuuta 1986. Koska tietotekniikan opiskelijoista moni oli siirtynyt muilta osastoilta, kiltatoiminnan aloittaminen sujui kohtuullisen kivuttomasti.

Cluster piti yhteyksiä alan toisiin opiskelijakiltoihin Otaniemessä ja Tampereella. Ensimmäinen pidempi excursio tehtiin Helsinkiin Nokialle ja Tietotehtaalle. Eri koulujen tietotekniikan opiskelijat järjestivät keskinäisiä "titeenien" taisteluita. Vuonna 1997 Oulussa järjestetyissä taistoissa oli mukana jo viisi eri yliopistoa.

Myös Cluster on osallistunut oman koulutusohjelmansa kehittämiseen keskusteluin osaston johdon kanssa sekä osastoneuvoston kautta. Tietotekniikkaa ja varsinkin sen avaria tulevaisuuden näkymiä on tehty tunnetuiksi. Esimerkiksi lukuvuonna 1994/95 Cluster järjesti yhdessä LTKY:n ja Insentiivin kanssa Studia Generalia -luentosarjan tietotekniikasta ja internetistä sekä niiden tulevaisuuden kehitysnäkymistä.

 

Enklaavi

Kauppatieteiden osastossa opetus alkoi syksyllä 1991 ja uusi naisenemmistöinen kilta otettiin mielihyvin vanhojen joukkoon. Tästä osoituksena oli Enklaaville Patriassa järjestetyt "killankastajaiset". Enklaavin toiminta alkoi ripeästi. Ensimmäiselle excursiolle enklaavilaiset pääsivät jo lukuvuonna 1991/92 Mikkeliin ja jo seuraavana vuonna suunnattiin Tukholmaan.

Enklaavi liittyi vuonna 1992 Ekonomiopiskelijoiden liittoon (EKOL). Liiton avulla saatiin "katilaisille" hankittua kesätyö- ja harjoittelupaikkoja ja samalla tehtiin LTKK:n uutta opintosuuntaa tunnetuksi. Marraskuussa 1995 järjestettiin Ekonomiopiskelijapäivät Lappeenrannassa ja pääpuhujana tilaisuudessa oli vuorineuvos Casimir Ehrnrooth. Lukuvuonna 1996/97 Enklaavi muiden suomalaisten kauppaopiskelijakiltojen tavoin pääsi Suomen Ekonimiliiton (SEFE) jäseneksi.

Kauppatieteilijät julkaisivat omaa lehteään Kyylefiä teekkarilehti Aalefin vastapainoksi vuodesta 1994 lähtien. Tosin Aalefinkin toimituksellisessa linjassa kyltereiden läsnäolo otettiin huomioon. Edustajisto järjesti nimikilpailunkin uuden sopivan nimen löytämiseksi, mutta kilpailu jäi tuloksettomaksi ja nimi entiseksi.

Muiden kiltojen luottamuksenosoituksena ja joukkoon hyväksymisenä voisi pitää vuoden suurimman juhlan, vapun järjestelyistä vastaamista. Ensimmäistä kyltereiden järjestämää Vappua Lappeenrannassa juhlittiin vuonna 1996.

LTKK:n kahden eri tieteen alan opiskelijoiden välisiä hyviä suhteita parantamaan perustettiin vuonna 1997 teekkareiden ja kyltereiden välinen kirkkovenesoutukilpailu.

 

Sätky

Nuorin LTKK:n osastoista on sähkötekniikka. Opetus aloitettiin osastolla syyskuussa 1997 ja alan opiskelijoiden kilta perustettiin 25. syyskuuta 1997. Killan nimeksi perustavassa kokouksessa "noin kahdenkymmenen" esityksen joukosta valittiin Sätky.

Ensimmäisenä toimintavuonnaan Sätky järjesti tutustumiskierroksen Lappeenrannan kaupunkiin ja järjesti ensimmäisinä juhlinaan LTKY:n 28. vuosijuhlan jatkot.

 

Harrastekerhot

Teekkareiden kamerakerho

Ensimmäinen perustettu kerho, tai kilta kuten kamerakerhoa aluksi kutsuttiin, oli teekkareiden kamerakerho. Se perustettiin lukuvuonna 1971/72 kehittämään jäsentensä "teknillisiä ja taiteellisia" taitoja valokuvauksessa. Kerho sai rakentaa itselleen kuvalaboratorion opiskelijatalo Parkin tiloihin ja ensimmäisenä toimintavuonna se järjesti valokuvauskilpailun. Osallistujia kilpailuissa oli kolmekymmentä. Valokuvauskilpailuja järjestettiin lähes vuosittain aina 1980-luvun puoliväliin saakka. Palkintona oli yleensä 0132-yleiskehitettä.

Kamerakerho on vuosien varella kartuttanut laitteistoaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Jäsenistölle on järjestetty mustavalkovalokuvauskursseja sekä kuvausretkiä kysynnän mukaan. LTKY:n keskeiset tapahtumat ovat ikuistuneet filmille kamerakerholaisten ansiosta. 1980-luvun lopulta lähtien kamerakerho järjesti jäsenilleen alennuksia alan liikkeistä. Suurimmillaan kamerakerho jäsenmäärä oli yli 50 jäsentä 1970-luvun lopulla.

Sähköfortunakilta

Helmikuussa 1973 ylioppilaskunnan yleisessä kokouksessa ehdotettiin flipperin hankkimista asuntolaan ajankuluksi. Flipperin ylläpitoa varten perustettiin sähköfortunakilta.

Sähköfortunakilta hoiti flipperiä vuoteen 1978 saakka. Flipperin tuotolla kustanneettiin opiskelija-asuntolassa olleen virvoitusjuoma-automaatin hoitajan palkka.

Shakkikerho Patti

Shakkiharrastus alkoi LTKY:ssä jo vuonna 1976 KRK:n alaisuudessa. Viralliseksi kerhoksi shakin pelaajat järjestäytyivät kuitenkin vasta kymmenen vuotta myöhemmin lokakuussa 1986. Nimekseen kerho otti perinteisen pelitermin, Patin.

Patti on järjestänyt vuosittain erilaisia turnauksia ja luonut suhteita toisiin teekkareiden shakkikerhoihin Tampereella ja Otaniemessä teekkarishakkiturnauksin. Vuositurnauksia järjestettiin myös Lappeenrannan teknillistä oppilaitosta vastaan.

Biljardikerho Kyytipojat

LTKY:n talousvaliokunta hankki jo 1970-luvun lopulla jäsenistön ajanviettoa varten biljardipöydän. Oman kerhon biljardin pelaajat perustivat kuitenkin vasta lukuvuonna 1988/89. Kyytipojiksi nimetty kerho on järjestänyt erilaisia kilpasarjoja, harrastus on lähinnä keskittynyt snookerin pelaamiseen. Perinteisiä kaisaa ja kasipalloa ei kuitenkaan ole unohdettu.

Teekkareiden radiokerho

Toukokuussa 1979 joukko radioamatööritoiminnasta innostuneita teekkareita perusti oman LTKY:n alaisen kerhon. Radiokerho liittyi myös Suomen radioamatööriliiton jäsenyyteen ja haki Posti- ja telehallinnolta lupaa oman radioaseman perustamiseen. Lupa saatiinkin ja Skinnarilan suuriin kuusiin viritettiin keväällä 1980 antennit lähetintä varten. Yhteyksiä näillä laitteilla pidettiin aina Japania ja Perua myöten. Kerhoasema sai tunnukseksen OH5AT.

Lukuvuonna 1980/81 radiokerho teki toimintaansa tunnetuksi nuorisomessuilla omalla näyttelyasemalla. 1980-luvun kuluessa kerhon jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja vuonna 1985 kerhoon kuului jo 60 teekkaria. Samalla kerho sai uusia  toimintamuotoja. Radiokerholaiset harrastivat eri kuuluvuusalueiden kuuntelua, suurimapana ryhmänä DX-kuuntelijat. 1980-luvulla Teekkareiden radiokerho liittyi myös Suomen DX-liiton ja kansainvälisen Danish Shortwave Clubs Internationalin jäseniksi.

1990-luvulla DX-kuuntelu nousi pääasialliseksi harrastusmuodoksi. Radiokerholaiset ovat kehittäneet myös niin sanottua pakettiradiota, eli tietokoneiden välistä radioliikennettä.

LTKK:n kolmannen rakennusvaiheen yhteydessä suuret, antennipuiksi sopivat kuuset saivat väistyä rakennusten tieltä. Radiokerho sai sijoittaa uudet antenninsa LTKK:n rakennusten katolle.

 

Teekkariradio

Paikallisradiotoiminnan sallimisen jälkeen Lappeenrantaankin perustettiin kaupallinen Saimaan Aallot. Uusi radioasema otti yhteyttä LTKY:an ja tiedusteli teekkareiden halukkuutta radiotoimintaan. Halukkuutta löytyi ja marraskuussa 1985 perustettiin Lappeenrannan teekkariradio. Kerho tuotti Saimaan Aalloille noin kerran kuukaudessa ohjelmaa, ensimmäisen lukuvuoden aikana kaikkiaan yhdeksän radiolähetystä.

Teekkariradio järjesti jäsenilleen tutustumismatkoja muun muassa Yleisradioon. Saimaan Aalloilla teekkarihenkistä radio-ohjelmaa kuultiin muutamien vuosien ajan.

ATK-kerho Ruut

LTKY:n ATK-kerho perustettiin vuonna 1985. Se hyväksyttiin LTKY:n alaiseksi kerhoksi lokakuussa 1985, vaikka myös LTKK:n henkilökunnalla oli oikeus liittyä sen jäseniksi. Edustajisto kuitenkin edellytti, että ATK-kerhon hallituksen jäsenten tuli olla opiskelijoita.

Kerho nimesi itsensä syksyllä 1990 Ruutiksi. Nimi on väännös Unix-tietokoneiden superkäyttäjä rootista. Kerho sai samaan aikaan laskententakeskukselta käyttöönsä "vanhan jumin", LTKK:n käytöstä poistetun HP9000/550 -tietokoneen.

ATK-kerho on tarjonnut jäsenilleen koulutusta ja tietokoneiden käyttömahdollisuuksia. Lisäksi kerholaiset ovat vieraileet muun muassa CeBIT-messuilla Hannoverissa ja tehneet tutustumismatkoja suuriin tietokonekeskuksiin.

Hifi-kerho

Syksyllä 1987 perustettiin Hifi-kerho. Kerholle oli ilmeistä tilausta, sillä jo ensimmäisenä toimintavuotenaan se kasvoi suurimmaksi jäsenmaksua periväksi kerhoksi. Jäseniä vuonna 1989 oli jo 160. Suosiota osaltaan kasvattii kerhon tekemät c-kasettien ja cd-levyjen yhteistilaukset. Kolmen vuoden aikana Hifi-kerho välitti edulliseen hintaan ilman välityspalkkiota yli kymmenen tuhatta c-kasettia ja yli tuhat cd-levyä musiikkia kuuntelevien ja äänittävien teekkareiden käyttöön.

Hifi-kerho järjesti tutustumismatkoja laitteistoja valmistaviin tehtaisiin. Suosituimmaksi excursiokohteeksi nousi Olavi Räsänen Oy:n kaiutintehtaat Iisalmessa. Lisäksi kerholaiset ovat päässeet tutustumaan LTKK:n kaiuttomaan huoneeseen. Kerholaisille järjestettiin kursseja kaiutinten rakentamisessa sekä kuunteluiltoja huippulaitteistoilla. Kuuntelutapahtumista tärkein on ollut Skinnarilan hovi soi, jossa opiskelijatkin pääsivät nauttimaan High End -äänentoistosta maahantuojien esittelylaitteistoilla.

1990-luvulla jäsenmäärä laski, koska yhteistilauksia ei enää ollut mahdollista järjestää muuttuneen taloudellisen tilanteen vuoksi. Skinnarinlan hovi soi -tapahtuma on kuitenkin säilyttänyt suosionsa.

Ulvova susi

LTKY:n oma partiolaiskerho, Ulvova susi, perustettiin Kourulan kerhotiloissa joulukuussa 1983. Partiotaitojen kehittämisen lisäksi Ulvovan suden perinteiksi on muodostunut keväiset norpparetket, täydenkuun lettukestit ja erilaisiin partiotaitokisoihin osallistuminen.

Vaellusmatkoilla partiolaiset ovat käyneet pääasiassa Muotkatunturilla, mutta vuonna 1995 pääsiäisvaellus tehtiinkin Sarekin kansallispuistoon Ruotsiin. Kansallinen partiotaitokilpailu, jonka pääpalkinto oli Kultainen Talikko, sujui lukuvuonna 1988/89 LTKY:n partiolaisilta hyvin, palkintokaappiin saatiin toiselle sijalle sijoittumista ansiosta Hopeinen Hanko.

Mäti & Maiti

Vuonna 1993 perustettiin kalastuskerho Mäti & Maiti. Kerho on vieraillut maamme kalastusvälineiden valmistajien tehtailla ja järjestänyt kalastusmatkoja lähiseudun koskiin. Talvisin on pilkitty koulun mestaruudesta ja vuonna 1995 kerho järjesti OLL:n opiskelijoiden Suomen mestaruuspilkkikisat.

                                                

                                                            Kala(staja)

Louhi

Louhi on pelaamista yleisesti edistävä kerho. Kerhon piiriin kuuluvat kaikki pelit lukuunottamatta niitä, joita varten on jo oma kerho. Louhi on järjestänyt peli-iltoja Ylioppilastalon alakerrassa vuodesta 1995 alkaen kortti-, lauta- ja tietokonepelien merkeissä.

 

Urheilu ja –seurat

Ensimmäisenä korkeakouluna Suomessa LTKK:n opinto-ohjelmaan kuului liikunta. Ensimmäisenä lukuvuonna 1969/70 liikunnanlehtori Jouko Taskisen johdolla tekniikan ylioppilaat tutustuivat eri urheilumuotoihin, joista lentopallo, pesäpallo, jalkapallo ja yleisurheilu saivat suurimman suosion. Näissä lajeissa myös kilpailtiin. Kimpisen kentällä ratkaistiin LTKY:n kolmiottelun (100 m, kuula ja pituus) mestaruudet lokakuussa 1969. Naisten sarjan voitti Kyllikki Koivusaari ja yleisen sarjan Kari Siitari. Jalkapallossa LTKY voitti LTKK:n joukkueen 3-2.

Pesäpallossa käytiin ystävyysotteluita Lappeenrannan varuskunnan upseereita vastaan. Keväällä 1970 upseerit voittivat selvästi, mutta vuoden kuluttua toinen, "kovakuntoinen" vuosikurssi mahdollisti 8-8 tasapelin. Yleisurheilupäivänä toinen vuosikurssi voitti ensimmäisen vuosikurssin kaikissa lajeissa.

Viikottaisten liikuntatuntien lisäksi opiskelijoilla oli energiaa harrastaa urheilua enemmänkin. Vuoden 1972 alusta LTKY liittyi Opiskelijoiden liikuntaliittoon (OLL) ja jo maaliskuussa 1972 se osallistui Oulussa järjestettyihin OLL:n hiihtomestaruuskisoihin. Kisamatka kannattajajoukon kera oli onnistunut, LTKY:läisten kaulaan ripustettiin pronssimitalit. Maaliskuussa 1973 LTKY sai kunnian järjestää akateemiset hiihtomestaruuskisat Lappeenrannassa. Isännät voittivat kisoissa Huhtiniemen laskettelurinteen pulkkamestaruuden. Parhaan yksityisajan pulkallaan laski LTKY:n Ritva Hakkarainen. Järjestelyt sujuivat ilmeisen hyvin, sillä myös seuraavana vuonna 1974 akateemiset hiihtomestaruuskisat pidettiin Lappeenrannassa. Näissä kisoissa LTKY uudisti pulkkamestaruutensa.

OLL:n perinteisistä kisoista LTKY on osallistunut aktiivisimmin Akateemiseen Warttiin. Ensimmäisen kerran kisamatkalle Helsinkiin suunnattiin vuonna 1977. Myös Lappeenrannassa järjestettiin paikallinen akateeminen wartti, Kevätwartti, vuodesta 1978 alkaen. Opastusta kisojen järjestämiseen saatiin OLL:n edustajilta.

Opiskelijaurheilu on poikennut kautta aikojen muusta urheilukentästä kokeilunhalulla ja leikkimielisyydellään. OLL:n urheilukalenterissa on vuodesta 1971 vuoteen 1994 säilynyt vain yksi laji, lentopallo. Lisäksi opiskelu-urheilulle erityinen piirre on ollut samanlaisen huomion antaminen rento- ja kilpasarjojen voittajille.

Uusista, kokeilevista kilpailuista Lappeenrannassa mainittakoon MSG - Mass Sport Games. Vuonna 1992 LTKY:n urheiluseura Parrun järjestämissä kisoissa oli lajeina peffalentis, joukkuelimbo, ihmisshakki, roskisfutis, hanhiemo, petanque, tandemhiihto, kyykkä, ultimate ja frisbeegolf. Nämä kuusi tuntia kestäneet kisat voitti paikallinen Dream Team. Ainakin näiden kisojen lajivalikoima puhuu opiskelijaurheilun kokeilunhalun puolesta.

Parru

Joulukuussa 1973 kokoontui joukko teekkareita pohtimaan oman urheilutoimintansa virallistamista. Virikkeenä oli LTKY:n hallituksen antamat ohjeet kiltojen ja kerhojen perustamisesta. Kokous päättikin perustaa LTKY:n jäsenille tarkoitetun urheiluseuran, jonka

"tarkoitus on edistää teekkareiden liikuntaharrastusta ja koota ja ylläpitää ylioppilaskunnan edustusurheilujoukkueet."

Edustajisto oli käsitellyt jo lokakuussa urheiluseuran sääntöjä, mutta se ei voinut vahvistaa niitä, koska seuralla ei ollut vielä nimeä. Helmikuussa 1974 urheiluseuran nimeksi edustajistossa vahvistettiin Parru (Polyteknikkojen Akateeminen Raittiutta Rakastava Urheiluseura).Urheiluseuran sisällä, toiminnan laajennuttua, katsottiin tarpeelliseksi vuonna 1976 perustaa kullekin lajille oma jaostonsa. Kiltojen perustamisen jälkeen vuosikurssien väliset ottelut muuttuivat kiltojen välisiksi koitoksiksi.

Jääkiekko oli 1970-luvulla yksi Parrun aktiivisesti harrastamista lajeista. Vuonna 1978 järjestetyssä jäähallitempauksessa Parrun ja Saimaan Pallon veteraanien välisessä ottelussa oli katsojia peräti seitsemän sataa, ottelu päätyi tosin 9-6 Parrun tappioksi. Epävirallisessa teekkareiden SM-kiekkoturnauksessa samana vuonna 1978 Parru jätettiin armotta pronssille kolmen joukkueen sarjassa. Turnausmatka Tampereelle oli kuitenkin onnistunut, sillä

"illalla suoritettiin perinteiset jälkipelit saunassa kaljan ja makkaran voimalla. Tässä kisassa Parru menestyi erinomaisesti."

Vuonna 1982 Parru hankki jääkiekkoilijoilleen ja kaukalopalloilijoilleen myös Brian Kottaraisen kuvalla varustetut pelipaidat.

Myös Parrulla on ollut kansainvälisiä suhteita. Esimerkiksi lukuvuoden 1979/80 aikana uppsalalaiset kävivät Lappeenrannassa urheilun ja tutustumisen merkeissä ja vastavierailu tehtiin jo muutaman kuukauden kuluttua. Uppsalan tunnus, kultainen kukko sai Parrulta lahjaksi metallisen kanan.

Parru herätti vanhan karjalaisen urheilulajin, kyykän uuteen kukoistukseen 1970-luvun lopulla. Kyykän akateemisiin MM-kilpailuihin LTKY:stä on lähetetty jopa neljä joukkuetta kerralla. Kyykän MM-kilpailut järjestettiin Lappeenrannassa vuosina 1989-1993. Parrulaisten aktiivisesta kyykkäharrastuksesta kertoo 1990-luvulla aloitettu NKL (Nationaali Kyykkä Liiga), joka on kyykän suurin ammattilaisliiga. Joulukuussa 1998 perustettiin myös virallinen NKL-faniklubi.

LTKK:lle valmistui toisen vaiheen konehalliin liikuntasali lukuvuonna 1981/82. Oman tilan saaminen olikin välttämätöntä, sillä Lappeenrannan kaupungin liikuntatiloista ei saatu niin paljon käyttäjävuoroja kuin Parrulla ja LTKK:lla olisi ollut tarvetta.

Koska Parrun jäsenyys perustui LTKY:n jäsenyyteen, ja teekkarit olivat aktiivisia liikkujia, LTKK:n kasvaessa Parrun toimintamuotoja täytyi kehittää jatkuvasti. Parhaimmillaan Parrun alaisuudessa on toiminut yli kaksikymmentä jaostoa, joista osa on myöhemmin itsenäistynyt omiksi seuroikseen. Suuri jäsenmäärä osattiin kääntää kuitenkin eduksi. 1980-luvun alussa kovakuntoiset teekkarit alkoivat maailmanennätystehtailun suurilla viestijoukkueilla. Syksyllä 1983 parrulaiset juoksivat 100 x 1000 metrin maailmanennätykseksi 5.29.14 Kimpisen urheilukentällä. Lukuvuonna 1985/86 100 x 400 metrin aitajuoksun maailmanennätys kirjattiin Parrulle ajalla 2.06.16,95. Myös yhteistyössä SC Lötköjen kanssa tuotiin Lappeenrantaan muutama juoksuviestien maailmanennätys.

Suunnistuksessa Parru järjesti 1980-luvulla omatoimista rastien etsimistä Skinnarilan metsistä. Ilmoitustaululle tuotiin kerran viikossa uusi rata, "veckans bana", kierrettäväksi.

Turhaan ei 1980-luvun opiskelijoita kutsuta sählysukupolveksi. Lukuvuonna 1983/84 parrulaiset innostuvat uudeta lajista ja jo seuraavana vuonna LTKY:n sählyturnaus piti laajentaa kaksi päiväiseksi. Osallistuvia joukkueita oli peräti kolmekymmentä. Sählyn valtakunnallisesti suosiosta kertonee se, että Parrun sählyn edustusjoukkue ei päässyt alkukarsintoja pidemmälle OLL:n kisoissa ennen 1990-lukua.

Muutoin Parru kyllä sai kunniaa ja kuuluisuutta OLL:n järjestämissä opiskelijoiden Suomen mestaruuskisoissa. Lukuvuonna 1990/91 kolme parrulaista pääsi edustamaan Suomen opiskelijoita Sapporoon talviuniversiaadeihin. He olivat hiihtäjä Juha Vehviläinen ja jääkiekkoilijat Marko Ek ja Tommi Takanen.

1990-luvulla suosituimpia urheilulajeja teekkareiden ja kyltereiden keskuudessa ovat olleet aerobic, jalkapallo, koripallo, sulkapallo ja sähly. Uudeksi suosikki lajiksi nousi nopeasti ultimate. Perinteisessä muodossa perinteisistä lajeista ainoastaan lentopallo on säilyttänyt suosionsa. Jalkapalloa pelattiin sisäjalkapallona ja koripalloa katukoriksena. Parrun jalkapallojaosto on peluuttanut perinteistäkin jalkapalloa: lukuvuodesta 1991/92 lähtien on järjestetty All Night Long -futisyötä, joissa nimen mukaisesti jalkapalloa on pelattu ja potkittu koko yö.

Vuonna 1999 Parrulla jäseniä oli jo yli kolme tuhatta. Eri jaostoja urheiluseurassa toimi kaksikymmentä. Pääsuuntaukseksi seurassa otettiin entistä selkeämmin massaurheilutapahtumien järjestäminen ja OLL:n tarjoamien palveluiden välittäminen.

SC Lötköt

Punkkerikadun opiskelijatalojen saunassa perustettiin maaliskuussa 1979 viiden eri Lappeenrannan oppilaitoksen yhteinen urheiluseura, joka sai nimekseen SC Lötköt. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Parrun edustaja Olli Jokinen.

SC Lötköt järjesti Lappeenrannan oppilaitosten oppilaskuntien välisiä kilpailuja. Yleisurheilumestaruuskilpailut pidettiin "Willimiehen lötköttelyt" -nimellä ja usein suurin osa mitaleista päätyi parrulaisten kaulaan. SC Lötköt kokosi myös edustusjoukkueita valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Esimerkiksi lukuvuonna 1980/81 SC Lötköjen värit olivat edustettuina Tampereella "Pedellin paossa" ja Ruotsissa Tiomila-suunnistusviestissä. Lappeenrantalaiset sijoittuivat Tiomilassa 259:ksi 518 suunnistuskymmenikön joukossa.

SC Lötköjen toiminta 1980-luvulta lähtien keskittyi suurten, koko kaupunkia liikuttavien massatapahtumien järjestämiseen. SC Lötköt on Parrun kanssa yhteistyössä järjestänyt joko laskiaisena tai syyspäivän seisauksena liikuntapäivän, jonka ohjelmaan on kuulunut suuri määrä eri urheilulajeja.

Parrun kanssa on organisoitu myös maailmanennätysyrityksiä, joissa yleensä on onnistuttu. Vuonna 1987 yritetty maratonin maailmanennätyksen saaminen Lappeenrantaan kuitenkin epäonnistui. 100 x 800 metrin viestin maailmanennätys siirtyi Parrun ja SC Lötköjen nimiin vuonna 1991.

Teekkareiden Ilmailukerho

Lukuvuonna 1979/80 ilmailusta kiinnostuneet teekkarit ottivat taloudellisen riskin: perustettiin Teekkareiden Ilmailukerho ry (TIK), joka lainarahalla osti Pirat -merkkisen purjelentokoneen. Konetta vuokrattiin ensisijassa omille jäsenille, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muille purjelennosta innostuneille. Jäseniä kerhossa vuonna 1980 oli 24 ja Pirat starttasi 174 kertaa.

 

                                          

                 Teekkareiden ilmailukerhon jäsen valmistautuu nousuun lumiselta kiitotieltä.

TIK ei ole järjestänyt purjelentokoulutusta, vaan toimii yhteistyössä lähiseudun ilmailukerhojen kanssa. Yhteistyökumppanina TIK:n purjelentäjillä on ollut Lappeenrannan kentällä toimiva Lappeenrannan Ilmailuyhdistys, joka hoitaa purjelentokoulutuksen sekä tarkistuslennot.

1990-luvulla pääasialliseksi harrastuslajiksi vaihtui riippuliito. Kerhossa on myös muiden ilmailulajien harrastajia, rc-lennokkien rakentajia ja laskuvarjohyppääjiä. Laskuvarjohyppääjien yhteistyökumppani on ollut Imatran Immolan kentällä toimiva Imatran Ilmailukerhon laskuvarjojaos, eli Skydive Karjala. Aktiivijäseniä kerholla oli 1990-luvulla noin 50.

Teekkareiden Pursiseura

Teekkareiden Pursiseura on kerho, joka pyrkii vaalimaan perinteistä purjehduskulttuuria ja erilaisia merimiestaitoja unohtamatta kuitenkaan Karjalaista teekkarihenkeä. Kerho perustettiin vuonna 1991. Keväällä 1992 järjestettiin halukkaille saaristolaivurikurssi. Pursiseurassa on useita kansallisen ja kansainvälisen tason purjehtijoita, jotka ovat osallistuneet myös opiskelijoiden Suomen mestaruuspurjehduksiin.

Voimailukerho Obelix

Voimailukerho Obelix oli joulukuussa 1992 perustettu Power-lajien urheiluseura. Kerho huolehti myös koulun punttisalista ja täydensi sen kalustoa. Obelix  järjesti ensimmäiset kisansa vuonna 1993, jolloin ratkaistiin koulun vahvimman pojan ja tytön tittelit. Vuodesta 1994 lähtien muutamana vuotena järjestettiin syksyisin voimamies- ja keväisin viihteellisemmät vahvamieskisat. Kerhon toiminta on lakannut.

Kamu

Lukuvuonna 1993/94 LTKY:n alaisuuteen perustettiin seinä- ja vuorikiipeilyä harrastavien kerho Kamu. Seinäkiipeämistä kerholaiset ovat harjoitelleet Huhtiniemen palloiluhallissa ja Ylioppilastalon kellarissa. Tuntumaa luonnonkallioon on käyty ottamassa muun muassa Olhavan Haukkavuorella.

LaSkin

LaSkin on laskettelua ja/tai after skitä harrastavien opiskelijoiden oma klubi. Se perustettiin talvella 1996/97. Kerhon toiminta on keskittynyt hiihtomatkailuun: "virallinen neitsytmatka" toteutettiin Ruotsiin, Åreen. Matka toteutettiin yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa.

Laukka

Joulukuussa 1997 perustettiin LTKY:n alaisuuteen ratsastuskerho Laukka. Kerho  järjesti jäsenilleen mahdollisuuksia ratsastaa lähiseudun ratsastustalleilla.(358) Laukka on järjestänyt myös ratsastuskilpailuja.

 

Moottoriurheilu

Autokerho

Autourheiluinnostus tarttui ylioppilaisiin Lappeenrannan teknillisestä oppilaitoksesta. Vuonna 1971 LTKY osallistui teknillisen oppilaitoksen oppilaskunnan järjestämiin Suunnistus- ja tarkkuusajoihin (ST-ajot). Teekkarit perustivat oman autokerhonsa vuonna 1975, joka järjesti ST-ajoja ja auttoi jäseniään ajotaidon kehittämisessä.

Omat ST-ajot LTKY järjesti jo vuonna 1974. Nuo syksyllä järjestetyt kisat taisivat olla aika rajut, sillä kilpailujen jälkeen järjestettiin keräys Heikki Jokinevan "menetetyn" ajoneuvon korvaamiseksi. Kilpailuihin liittyi aina annos teekkarihenkisyyttä. Esimerkiksi vuonna 1980 järjestetyssä ensimmäisessä virallisestikin hupiralliksi nimetyssä kilpailussa havaittiin, että
"partavaahto autonkuorutteena herättää myös poliisin mielenkiinnon."

Lukuvuonna 1982/83 ST-ajojen virallinen nimi muuttui autosuunnistukseksi. Koko 1980-luvun ajan autokerho järjesti vuosittain autosuunnistuskisat ja hupirallin. Kerho toimi yhteistyössä Lappeenrannan Urheiluautoilijoiden kanssa 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1988 autokerhossa oli noin 70 jäsentä.

Vuonna 1990 Autokerho lakkautettiin ja osa sen toiminnasta siirtyi moottoripyöräkerho WMCC:n alaisuuteen.

KRK:n Tippa-Team

KRK:n alajaostoksi perustettiin vuonna 1978 Tippa-Team. Siitä on kehittynyt yksi Suomen Pisaralla Pisimmälle toiminnan kattojärjestön Finnish Mileage Marathon Club ry:n (FMMC) tukijaloista ja perustajisto. Järjestö perustettiin huhtikuussa 1989. Lajin harrastus aloitettiin Suomessa 1976 ja LTKY:ssä siis vuonna 1978. Suuri osa pihistysajon harrastajista onkin nykyisiä tai entisiä teekkareita.

 

KRK:n alajaosto rakensi ensimmäisen ajoneuvonsa Fuksi -78:n kahdesta neuvostoliittolaisesta polkupyörän rungosta. Se sijoittui kahdeksanneksi pihistysajokkien SM-kilpailuissa vuonna 1978.

Tippa-Teamille rakennettiin uusi ajokki jo vuonna 1979. Toista ajokkia, St. Ireneä, kehitettiin ja sillä kilpailtiin useiden vuosien ajan. Jo ensimmäisissä kilpailuissaan vuonna 1979 se sijoittui kolmanneksi. Kolmas ajokki, Titanic, saatiin kilpailukäyttöön vuonna 1985. Titanicin evoluutiomalli ie saavutti hopeaa vuonna 1988. Pisimmät kilpailumatkat Lappeenrannasta on tehty Ranskaan ja Belgiaan.

1990-luvulla on Tippa-Teamin kilpailuauto ollut edelleen kehitetty Titanic, lisänimeltään Sauna GT+. Sen alhaisin mitattu kulutus on ollut 0.0971 l/100 km eli 1030 km/litra. Tulos mitattiin Nokian Renkaiden testiradalla syyskuussa 1998. Fuksi -78:n kulutus oli 1,173 litraa sadalla kilometrilla.

 

 

WMCC

LTKY:n moottoripyöräkerho WMCC (Willmanstrands Mycket Cultiverad Cyklister) perustettiin vuonna 1982 ja 80-luvulla kerhossa oli parhaimmillaan parikymmentä jäsentä. Kerhon toimintaan on aikojen alusta kuulunut ajokauden avajaiset ja päättäjäiset. Juhannuksen kokoontumisajot ovat myös olleet suosittuja. WMCC on hankkinut laitteistoa moottoripyörien huoltamista ja korjaamista varten.

Kerho perustettiin moottoripyöräkerhoksi, mutta autokerhon lakkauttamisen yhteydessä WMCC:n toimenkuvaa laajennettiin.

 

Musiikki- ja lauluperinteet

 

Teekkareiden musiikkikerho

Teekkareiden musiikkiharrastus alkoi KRK:n piiristä keväällä 1978. Kilta avusti musisoivia teekkareita rumpujen hankinnassa. Syksyllä perustettiin oma kerho, Teekkareiden musiikkikerho (Temu). Keväällä 1979 kerhossa oli jo yli 60 jäsentä.

Temun keskeisenä tarkoituksena on ollut järjestää esiintymismahdollisuuksia LTKK:ssa opiskelevien bändeille. 1970-luvun lopulta lähtien Temun jäsenistöstä on koostunut kymmenkunta erilaista musiikkia soittavaa kokoonpanoa. Kokoonpanojen määrä on säilynyt samana, vaikka jäsenmäärä onkin heilahdellut voimakkaasti. Yksi ensimmäisistä musiikki-illoista järjestettiin Konnunsuon varavankilassa.

Bändi-iltojen lisäksi Temu järjesti musiikki-iltoja Lappeenrannan ravintoloissa. Vuoden 1981 toimintakertomuksessa kuvataan Temu marraskuista musiikki-iltaa seuraavasti:

"Syksyn VII musiikki-illassa kuultiin ravintola Husaarissa akustista musiikkia ja uusia esiintyjiä. Ilta oli menestys jo perinteisesti. Mukana olivat mm. T. Ollila ja J. Langin kitaratrio. Kauniit Pojat huolehti illan tansseista. Kimmo Järveläinen esitti bassolla omia sävellyksiään."

1980-luvun kuluessa musiikki-iltojen määrä vuodessa laski kahteen. 1990-luvulle tultaessa musiikki-illat eivät enää olleet yleisön suosiossa, joten Temun kokoonpanot alkoivat soittaa LTKY:n tilaisuuksissa. Esimerkiksi vappuna 1991 juhlakansaa viihdytettiin kerrostalon parvekkeelta. Bändi-iltoja ei kuitenkaan kokonaan lopetettu.

Esiintymismatkoja Temulaiset ovat tehneet muun muassa Lappeenrannan ja Imatran lastentarhoihin.Teekkarilaulua lapsille on kuultu myös televisiosta. "Hassuttelevat aikuiset" esittivät haalareissaan laulun "Pikku kakkosen posti" TV2:n Pikku kakkosessa vuonna 1992. Asialla eivät tosin olleet Temulaiset.

Teekkarilaulajat

Lappeenrannan teekkarilaulajat perustettiin juhlallisesti Skinnarilan hovissa 1. toukokuuta 1983. Kuorolaulu ei ole ennen tätäkään ollut teekkareille vierasta. Vuonna 1979 LTKK:ssa toimi 13 jäseninen kuoro, joka esiintyi kaikkiaan seitsemän kertaa erilaisissa tilaisuuksissa Lappeenrannassa.

Teekkarilaulajien harrastus lähti kuitenkin laajemmalta pohjalta. Jäseniä kuorossa oli alusta pitäen yli 50 ja taiteelliseksi johtajaksi pyydettiin ammattilainen, Oiva Käkelä. Julkiset esiintymisensä teekkarilaulajat aloittivat syksyllä 1983 LTKK:n avajaisissa. Jo kahden vuoden määrätietoisen toiminnan jälkeen teekkarilaulajat olivat vakiinnuttaneet asemansa Lappeenrannan kulttuurielämässä.

Lappeenrannan konserttien lisäksi teekkarilaulajat ovat päässeet ulkomaille esittämään taitojaan muun muassa opiskelijakuorojen tapaamisissa. Esiintymismatkat ovat suuntautuneet vuosina 1985 ja 1987 Ruotsiin, 1986 Neuvostoliittoon, 1988 Floridaan Yhdysvaltoihin, 1992 Espanjaan, 1993 Norjaan, 1996 Tanskaan ja 1999 Viroon. Vuonna 1997 ilmestyi Lappeenrannan teekkarilaulajien ensimmäinen levytys, Junnusta pitäen. Teekkarilaulajien taiteellisena johtajana vuodesta 1989 lähtien on ollut Jukka Lind.

Resonanssi

Mieskuorolaulun vastapainoksi LTKY:an perustettiin itsenäisyyspäivänä 1987 naiskuoro Resonanssi. Mies- ja naiskuoroilla on ollut yhteistoimintaa. Ensimmäisen oman konsertin Resonanssi piti huhtikuun lopulla 1995. Taiteellisina johtajina Resonanssissa ovat olleet Riitta Lind (1993-1996), Hanna-Kaisa Suutari (1996-1997) ja Saija Pellinen (1997- ).

Pikametallimiehet

Helmikuussa 1994 perustettiin LTKY:n alaisuuteen Pikametallimiehet niminen kerho, jonka tarkoitus on "ylläpitää ja edistää raskaan musiikin kuuntelua LTKK:ssa". Kerho on järjestänyt kuunteluiltoja Cafe Labrassa (toive- ja sikameteli-illat). Lisäksi pyhäinpäivänä kerho on pitänyt Horror-bileitä.

 

Ammattiainekerhot

LTKK:n sisäänoton kasvaessa 1980-luvun kuluessa kiltojen asema pääasiallisena teollisuuteen tutustuttajana vaikeutui. Niinpä oli jälleen haettava mallia suuremmasta koulusta, TKK:sta, ja Lappeenrantaankin perustettiin erityisiä ammattiainekerhoja excursioiden järjestäjiksi.

Ensimmäinen LTKY:an perustettu ammattiainekerho oli Valmistustekniikan kerho VATEHO. Kerho perustettiin professori Kalevi Aaltosen taustavaikutuksesta lukuvuonna 1985/86. Ensimmäisenä toimintavuonnaan kerholaiset pääsivät tutustumaan Koneen, Machineryn, Strömbergin ja Aspon tehtaisiin.Lukuvuonna 1987/88 Vateholaiset pääsivät tutustumaan Ruotsin teollisuuteen.

Sähkövoimatekniikan opiskelijat perustivat oman ammattiainekerhonsa keväällä 1989. Kerho nimettiin MegaWatiksi ja se teki excursioita Suomen ja Ruotsin voimalaitoksiin. Kerholaiset olivat mukana järjestämässä ABB Date -päiviä LTKK:ssa vuonna 1992. 1990-luvun puolivälissä VATEHON ja MegaWatin toiminta lakkasi.

Puunjalostustekniikan kerho perustettiin syksyllä 1992. Kerholaiset ovat tutustuneet Suomen puunjalosteollisuuteen ja vuonna 1996 he tekivät pitkän, kymmenen päivän excursion Saksaan. Puunjalostustekniikan kerho järjestää vuosittain Karjala-malja sählyturnauksen, johon osallistuu myös lähiseudun yritysten joukkueita.

1990-luvun lopulla ammattiainekerhotoiminta on alkanut viritä uudelleen. Puunjalostustekniikan kerho on saanut rinnalleen Elektroniikkakerhon (perustettu 1998) ja Automaatiokerhon (1999).

 

Teekkarikerhoja

 

Teekkareiden raittiusseura

Vuonna 1976 todettiin "alkoholisoitumismisprosessin jäytäneen jo tarpeeksi kauan teekkari- ja fuksikansaa". Tämän toteamuksen pohjalta LTKY:ssä toimi lyhytikäinen, mutta sitäkin maineekkaampi Raittiusseura. Seura perustettiin kuuden miehen voimin 22. maaliskuuta 1976. Kokoonkutsujana toimi Ilkka Haveri. Nimestään huolimatta raittiuseuran jäsenet - ainakaan jäsenrekisteriin merkittyjen "töppäilyjen" mukaan - eivät olleet normaalia teekkaria raittiinpia.

Perimätiedon mukaan raittiusseuran jäsenistä koostuva ryhmittymä "Musta Vappu" olisi ennen vappua 1976 kahlinnut paikallisen Oy Alko Ab:n myymälän ovet estääkseen kansanterveyden heikkenemisen. Tekoon osallistuneet ilmeisesti yrittivät ensin ostaa liikkeen tyhjäksi, mutta tässä epäonnistuttuaan he ajautuivat kahlintaoperaatioon.

Nenä-klubi

Toinen puhtaasti teekkarihenkinen ja lyhytikäinen kerho oli Tukhomassa m/s Finlandialla tammikuussa 1986 perustettu Nenä-klubi. Kevään 1986 aikana klubilaiset klubinenineen herättivät hilpeyttä ja aiheuttivat hämmennystä Tukholmassa, Helsingissä ja tietysti Lappeenrannassa.

Osakunnat

LTKY:ssä on toiminut kaksi osakuntaa, Eteläpohjalainen ja Satakuntalainen. Niiden toiminta on keskittynyt länsisuomalaisten juurten vaalimiseen ja yhteydenpitoon muiden yliopistojen osakuntiin ja maakuntajärjestöihin. Lappeenrannan osakunnat ovat toimineet LTKY:n alaisina kerhoina, eivätkä ne ole olleet 'osakuntia' sanan varsinaisessa merkityksessä. Kahden maakunnallisen osakunnan lisäksi LTKY:n piirissä on toiminut myös Elimäkeläinen osakunta.

                                                   

                                                                     SatO

Eteläpohjalainen osakunta perustettiin huhtikuussa 1988. Satakuntalaiset perustivat oman osakuntansa seuraavana lukuvuonna 1988/89. Eteläpohjalaiset ovat olleet yhteistoiminnassa Lappeenrannan eteläpohjalaiset ry:n kanssa.

Satakuntalaiset ja eteläpohjalaiset ovat järjestäneet keskinäisiä urheilukoitoksia ja lämmittäneet keskinäisiä suhteitaan. Osakunnat ovat vieneet myös omien alueidensa lukioihin tietoa opiskelumahdollisuuksista LTKK:ssa.

 

Muita kerhoja

 

Teekkareiden elokuvakerho

Syksyllä 1978 aloitti toimintansa Teekkareiden elokuvakerho, joka toi kulttuuri- ja laatuelokuvia teekkareiden nähtäväksi Skinnarilaan. Kerho perustettiin jo helmikuussa 1978, mutta elokuvien vuokraamisesta saatiin sovituksi vasta syksyn näytäntökaudelle. Enimmillään seurassa oli lähes sata jäsentä.

Ohjelmistossa keväällä 1979 oli muun muassa Mankiewitzin Lännen kieroin kaveri ja Rohmerin O:n markiisitar. Vuonna 1986 elokuvakerhon toiminta lopetettiin ja näytäntöjen järjesteminen siirtyi LTKY:n kulttuurivaliokunnalle ja edelleen SkinKinolle.

Teekkariupseerit

Lappeenrannan Teekkariupseerit on vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevä ja maanpuolustushenkeä vaaliva kerho. Se perustettiin Salpamajalla vuonna 1980. Vuonna 1993 kerhossa oli jäseniä 153, joista reservin upseereita 74, aliupseereita 33, miehistöä kuusi ja naisia kaksikymmentä.

Teekkariupseerit ovat olleet yhteistyössä Lappeenrannan reserviupseerikerhon kanssa. Jo lukuvuodesta 1981/82 saakka teekkariupseerit ovat osallistuneet menestyksekkäästi Reserviupseerikoulun Haminassa järjestämiin Isoympyräviesteihin.

1980-luvun lopulta lähtien kerho osallistui aktiivisesti Salpalinjan Punkkerimäen bunkkerien kunnostamiseen. Vuonna 1992 vanha konekiväärikorsu saatiin kunnostettua teekkariupseerien kerhotilaksi.

Teekkarinaiset

Vuonna 1986 perustettiin opiskelevien ja jo diplomi-insinööriksi valmistuneiden naisten väliseksi yhdyssiteeksi Teekkarinaiset. Edustajistossa Teekkarinaisten säännöt herättivät keskustelua: jäsenyys oli rajattu pelkästään naisille. Eräs edustajiston miesjäsen totesi, että
"Toiminta-ajatuksen puutteellisuus voidaan lukea perustajille luonteenomaiseksi."

Toimintasarkaa Teekkarinaisille siis riitti. Lukuvuonna 1986/87 kerho järjesti kansainvälisenä naisten päivänä ohjelmallisen kahvitilaisuuden. Lukuvuonna 1988/89 käynnistettiin tutkimus valmistuneiden naisinsinöörien sijoittumisesta työelämään ja palkkakehityksestä. 1990-luvulla yleisen tasa-arvoilmapiirin parantuessa Teekkarinaisten toiminta on loppunut.

Kulmakivi

Keväällä 1988 lähestyvät, Lappeenrannassa järjestettävät Kristilliset teekkaripäivät aktivoivat LTKY:n kristillisen vakaumuksen löytäneet virallistamaan raamattupiirinsä. Sanaa LTKY:n jäsenistön keskuudessa oli tutkittu ainakin 1970-luvun puolivälistä alkaen epävirallisena raamattupiirinä.

Kulmakiven pääasiallisena toimintamuotona ovat olleet kerhoksi järjestäytymisenkin jälkeen opiskelijoiden kämpillä järjestetyt viikottaiset raamattupiirit. Lisäksi on vierailtu Kristillisillä teekkaripäivillä ja virkistäydytty RELAX-leireillä.

Insentiivi

Insentiivi ry on korkeakoulusta ja ylioppilaskunnasta riippumaton itsenäinen yhdistys, joka perustettiin järjestämään Lappeenrannan Kevätmessuja. Insentiivin perustamiskokous pidettiin 20.11.1989 ja ensimmäiset messut yhdistys järjesti huhtikuussa 1990. Yhdistyksen tarkoituksena on lisäksi kehittää korkeakouluopiskelijoiden tutkimus- ja harrastustoimintaa sekä edistää teekkarihenkeä ja sen tunnettavuutta.

Lappeenrannan Kevätmessut 1990 oli yhdistyksen ensimmäinen työnäyte ja sitä voidaan luonnehtia päänavaukseksi ja kenraaliharjoitukseksi Etelä-Karjalaisen messuperinteen herättämisessä. Vuonna 1991 messut laajenivat Etelä-Karjalan Kevätmessuiksi. Vuosien 1992-1997 messut ovat osoittaneet maakunnallisen messutapahtuman tarpeen.

Insentiivin järjestämät messut kuuluvat maakunnan suurimpiin yleisötapahtumiin. Tilaisuuksien saaman suosion perusteella voisi sanoa, että Insentiivi on merkittävästi kehittänyt Etelä-Karjalaista messuperinnettä. Riippumattomuudestaan huolimatta Insentiivi ei ole salannut taustaansa, vaan on avoimesti kertonut messujen järjestäjien olevan korkeakouluopiskelijoita ja osoittanut teekkareiden ja kyltereiden pystyvän tekemään kaikille hyödyllistä ja tuottavaa toimintaa yritysten parissa.

                                            

                                            Etelä-Karjalan kevätmessutungosta

Etelä-Karjalassa parantuneiden messuolosuhteiden myötä on Insentiivi ry lähtenyt uudistaman ja kehittämään messutapahtumaa entistä valtakunnallisemmaksi ja samalla säilyttämään Etelä-Karjalaisen messuperinteen, sitä vaalien ja kunnioittaen. Etelä- Karjalan Kevätmessut järjestettiin 18.-20.4.1997 uudessa, Imatralle valmistuneessa Etelä-Karjalan messukeskuksessa yhdessä Jyväskylän messujen kanssa. Vuonna 1999 Kevätmessut järjestettiin jälleen Lappeenrannassa. Osan toimintansa tuotosta Insentiivi jakaa avustuksina LTKY:n alaisille killoille ja kerhoille.

Teekkariakatemia

1980-luvulla Aalefissa keskusteltiin aika ajoin teekkareiden arkielämän ja kotiaskareiden hallinnan jaloista taidoista. Vuonna 1990 perustettiin Teekkariakatemia poistamaan puutteita kodinhoitotaidoissa: kursseja on järjestetty muun muassa pyykinpesukoneen käytössä. Muita kursseja on järjestetty tarpeen mukaan.

Multimeduusa

AV-kerho Multimeduusa on keväällä 1998 LTKK:ssa perustettu ääni-, video- ja multimediatuotannosta kiinnostuneille tarkoitettu kerho. Kerho järjesti koulutusta jäsenilleen.

Vastaisku

Akateemisen Saunaseura Vastaiskun tarkoitus on vaalia (seka)saunakulttuuria sekä saunatietoutta Skinnarilan akateemisessa opiskelijayhteisössä. Vuonna 1998 perustetulla seuralla on myös internetiin sijoitettu virtuaalinen sauna.